tiistai 3. helmikuuta 2015

#57 Kaksi vuotispäivä!

 Viime sunnuntaina 1.2.2015 tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun aloin vuokrata Virua. Että aika vieriin silmien edestä ihan huomaamatta. Muistan edelleen sen päivän, kun menin ensimmäistä kertaa ratsastamaan Virua vuokrausen alkaessa. Anna oli mukana ja letitimme Virun. Otsatukkaan laitoin punaisen rusetin. Kentällä menin lähinnä ympyröitä Annan kuvatessa minua ja Virua. Nyt kaksi kokonaista vuotta myöhemmin lähden taas Annan kanssa tallille. Haen Virun ja letitin sen. Tällä kertaa laitoin punaisen rusetin häntään. Ratsastan pellolla isoja ympyröitä ja kaarevia teitä Annan kuvatessa meitä.
  Se kaikki, mitä on tapahtunut näiden kahden ratsastus kerran välillä on uskomattoman paljon. Anteesi jo valmiiksi, mutta herranjumala sitä on mahdotonta käsittää. Se kaikki, kaikki mahdollinen.


<3

 Nämä vuotispäivät pysäyttää aina miettimään. Normaalisti puksuttaa vain päivä toisensa perään katsomati taakseen, mitä kaikkea onkaan tapahtunut, mitä kaikkea ollaan koettu. Menee tallille, toistaa suurinpiirtein samat rutiinit ja antaa porkkanan hevosellensa lähtiessään. En väitä, että joka päivä olisi samanlainen. Aina tulee haasteita, surua ja suuria/pieniä onnnistumisia. Mutta ne niin sanotusti kuuluu asiaan.




  Toisaalta en myöskään tarkoita menneisyydessä roikkumista. Aina pitäisi osata katsoa eteenpäin. Itse viime syksynä en edes halunnut katsoa tulevaisuuteen. Tuntui kuin sitä ei olisi ollut. Virun kanssa kisaamiseen asettamani tavoitteet ja suunnitelmat romuttuivat. Halusin vain palata kesään ja elää ilman tuota tietoa. Nyt kuitenkin muutaman kuukauden märehdittyäni tajuan, että on vain hyväksyttävät tosiasiat. Tulevaisuus aina tulee ehkä vain erilaisena kuin suunnittelin. On sopeuduttava ja mentävä hevosen ehdoilla. Tätä tammaa tärkeämpää ei ole <3



Niin me. Kieli <3




  Vietän enemmän kuin mieluummin tämän kärttyisen mamma tamman kanssa kolmannenkin vuoden. Ainkin sen ajan mitä jatko-opiskelut tulevat antamaan periksi, jos se vaan on mahdollista. Viru on nyt jo antanut niin paljon. Päivä päivältä Viru vain tuntuu tärkeämmältä, vaikkei meillä aina helppoa olekkaan.





Muutama fiilistely laukkakuva vielä

Jeee! 
"mun loppuu kunto"
Laukan jälkeen raviaskel "vähän" pitenee  


Loppuravistelut 



3 kommenttia: